

Piispa Matti Repo – Ajatuksia uskosta ja elämästä
Sattumaa vai suunnitelmaa? Ohjaako Jumala ihmisen elämää, entä voisiko uskomalla johdatukseen kurkistaa myös tulevaisuuteen?
-Jumalan johdatuksen voi tunnistaa vain jälkeenpäin. Omalla kohdallani se on merkinnyt esimerkiksi päätymistä sellaiseen työhön ja tehtäviin, jotka ovat antaneet syvää mielekkyyden kokemusta, pohtii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, ja jatkaa:
-Jumalan johdatuksen tunnistaminen onkin ehkä usein samaa kuin Jumalan kiittäminen niistä lahjoista, joita elämä on antanut. Itse olen tuntenut kiitollisuutta myös silloin, kun joihinkin etukäteen huolta aiheuttaneisiin asioihin on rukouksen jälkeen rohjennut käydä luottavaisin mielin.
Onko uskovan elämä erilaista?
Usko Jumalaan näkyy piispan ja hänen perheensä arjessa.
-Kotona joka aamu aloitetaan yhdellä raamatunjakeella ja Isä meidän -rukouksella, ja yritän joka sunnuntai käydä kirkossa myös silloin, kun olen vapaalla tai lomalla.
Vaikka usko Jumalaan on läsnä niin arjessa kuin juhlassakin, ei piispa allekirjoita ajatusta siitä, että uskovan ihmisen elämä olisi jotenkin erilaista kuin vaikkapa ateistin.
-Uskovalla on arkisia iloja ja suruja siinä missä ateistillakin. Mutta joka uskoo Jumalaan, hän näkee elämänsä osana suurta kokonaisuutta ja voi ymmärtää elämänsä päämäärän olevan Jumalan yhteydessä.
Kirkon ykseys on tavoittelemisen arvoinen asia
Viime aikoina on puhuttu paljon kirkon ykseydestä, sen vaalimisesta ja toisaalta sen säilyttämisen vaikeudesta. Matti Revolle aihe on tärkeä.
-Jeesus rukoili, että hänen opetuslapsensa olisivat yhtä. Sen hän liitti myös uskottavuuteen: ”että he yhtä olisivat, että maailma uskoisi”. Evankeliumi on helpompi uskoa ja ottaa vastaan, jos näkee edes jotakin sen sanomasta tulevan todeksi kristittyjen elämässä.
-Minulle kirkon ykseyden tavoittelu ja sen ylläpitäminen on keskeinen asia kristillisessä uskossa. Se on myös ydinasia pyhässä ehtoollisen sakramentissa: Kristuksen ruumis joka ehtoollisessa nautitaan, tekee sen nauttivista myös yhden elävän kokonaisuuden.
Jos ei voi uskoa
Joillekin ihmisille usko on helppo asia. Toiset taas kokevat vaikeaksi määritellä omaa suhdettaan jumalauskoon. On niitäkin ihmisiä, jotka sanovat, että haluaisivat kyllä uskoa Jumalaan, mutta eivät vain jostain syystä voi.
-Heille haluaisin sanoa, että jo se, että haluaisi uskoa, on uskomista. Ja että uskoon kuuluu joskus myös epäilys.
-Uskon vastakohta lienee epäusko, siis tietoinen kieltäytyminen antamasta Jumalalle hänelle kuuluvaa kunniaa. Se on kieltäytymistä luottamasta Jumalan armoon. Sen sijaan epäilys ei ole uskon vastakohta vaan uskon kumppani, joka jatkuvasti kääntää sydäntä etsimään Jumalaa.
Lehden artikkelit
- Joulun odotusta
- Elämän tarkoitus on löytää sille merkitys
- Ikonissa maailma on ehjä
- Kristallikruunu alkuperäisellä paikallaan
- Piispa Matti Repo – Ajatuksia uskosta ja elämästä
- Kivut, joita kannat
- Venäläisen varuskunnan kirkko säästyi purkamiselta
- Iloa ostajalle, apua tarvitseville
- Riihimäen seurakunnan koulutuksilla osaajaksi
- Miten korona on vaikuttanut työhön?
- Joulun ilo ja apu ovat tänä koronavuonna todella tarpeen
- Pääkirjoitus 2/2020: Uusi normaali
- Jouluevankeliumi
- Adventti aloittaa joulun odotuksen
- Annan ja Pietarin häälahja
- Johdatusta koronan keskellä Keniassa
- Jouluaattona 24.12. – kaikki tervetuloa! Vietetään yhdessä jouluaattoa
- Rakkain raamatunlauseeni...
- Riihimäellä kuvattu indie-elokuva
- Kuoleman hetkelläkin turvassa
- Lapset kirkossa
- Lähetystyö Riihimäen seurakunnassa
- Vihreä seurakunta
- Joulu on taas, riemuitkaa nyt!