Pääsiäisen ilo – aurinkokin tanssii

Muistan lapsuudesta kaikkiin juhlapyhiin liittyvän odotuksen ja jännityksen; jouluna odotettiin joulupukkia ja lahjoja, pääsiäisenä pääsiäismunia, jotka sai vasta pääsiäisaamuna, minun lapsuudessani ilman virpomista. Silloin pääsiäiskukko kävi munimassa sängyn alle laitettuun hattuun. Pääsiäis­kukko muni vain kerran vuodessa, pääsiäisenä.

Odotin pääsiäistä niin, että eräänä yönä ollessani noin neljävuotias havahduin hereille ja näin naapurin Arton savupiipusta menevän pääsiäiskukon. Näky oli niin voimakas, että näen sen vieläkin mielessäni. Mielikuvituksen voima on todella vahva.

Pitkäperjantai sen sijaan oli todella pitkä, sillä silloin ei saanut kyläillä eikä edes leikkiä naapurin lasten kanssa. Kirkossakin tuntui hyvin oudolta, kun virsissä ei ollut urkusäestystä.

Pääsiäistä odotetaan edelleen. Nyt minä en odota enää suklaamunia, vaan Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa. Pääsiäisen odotus voidaan aloittaa jo 40 päivää ennen pääsiäistä paastolla. Varsinaiseen paastoon on kuulunut pidättäytyminen lihasta ja mahdollisesti viinistä, kalleimmista tuotteista, sillä Jumalalle kelpuutetaan vain kallisarvoisinta, parasta. Nykypaastossa voi pidättäytyä mistä haluaa, vaikkapa vähentämällä somessa vietettyä aikaa. Paaston tarkoitus on käyttää säästetty raha tai aika kääntymällä enemmän Jumalan puoleen ja auttamalla lähimmäisiä.

Jumalan puoleen kääntyminen, keskittyminen Jumalaan, antaa suurimman rauhan ja turvan, mitä elämässä voi saada.

Neljäkymmentä päivää tuntuu pitkältä ajalta näin aikuisenakin ja paastoa on vaikea noudattaa niin pitkään tällaisena pika-express-aikana, kun kaiken pitää tapahtua heti. Lisäksi pitäisi tarkastella omaa elämää ja pohtia omia syntejä, sekä tehdä niistä parannusta. Loppumatkasta tulee mukaan vielä Kristuksen kärsimyksen seuraaminen ja suru ja syyllisyys siitä, että se on minun syytäni. Ei ole helppoa kristityn elämä. Synkät tunnelmat ovat mielestäni ainakin aiemmin jättäneet varjoonsa sen ilon, joka meille koitti pääsiäisaamuna: Jeesus Kristus on ylösnoussut ja voittanut kuoleman vallan!

Toki katumusta tarvitaan, sillä kukaan meistä ei pysty elämään synnittä. Ja Jumalan puoleen kääntyminen, keskittyminen Jumalaan, antaa suurimman rauhan ja turvan, mitä elämässä voi saada. Itse iloitsen kuin pieni lapsi pääsiäismunasta Kristuksen antamasta lahjasta; saan elää Jumalan lapsena, hänen turvassaan ja kannattelemana. Kuolemaa minun ei tarvitse pelätä, sillä tiedän, että silloin pääsen Jumalan luo ja kaikki murheeni ja kipuni jäävät maan päälle. Voin vaikka polkaista ilotanssin. Aurinkokin tanssii pääsiäisaamuna Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi lempivirteni 942 sanoin.

Minna Teräväinen,
seurakuntapastori, vs.