Tuulien teitä
Tuulien teitä
Eläkkeellelähtömessussa oli sykähdyttävä näky kun leija lennätettiin kirkkosalin poikki.

Tuulien teitä

Laulu lähti lentoon kymmenelle kielelle.

Eläkkeellä oleva riihimäkeläinen pappi, opettaja, runoilija ja tietokirjailija Pirkko Arola on itsekin ihmeissään Tuulien teitä -laulunsa suosiosta.

– Miten niin pienestä, olemattomasta, on kasvanut vuosien varrella näin tunnettu laulu? Laulu on käännetty kymmenelle kielelle. Ehkä eksoottisin on esperanto. Hepreaksi kerto on: Shalom ten lanu, tismor aleinu.

– Laulusta on tehty yli 50 nuottijulkaisua tai levytystä. Teksteilleni on ollut yhteistyökumppaneina 36 säveltäjää, heistä kymmenkunta kanttoreita. Siemen oli pieni, mutta siitä kasvoi suuri puu. Olen kiitollinen, että jokin hyvä jatkuu minusta riippumatta.

– Tämä harrastus on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, eikä sillä näy olevan loppumisen merkkejä, kiitos eräiden aktiivisten säveltäjien, toteaa Pirkko kiitollisena.

Rukous nousee kuin leija

– Ehkä Tuulien teitä -laulussa puhuttelee yksinkertaisuus, hiljaisuus, joka avautuu sanoista leija, tuuli ja meri. Siitä syntyy mielikuvia Jumalan salatusta suuruudesta ja rukouksesta, joka nousee kuin leija. Jumala on kaikkialla lähellä oleva Henki. Kaipaamme rauhaa ja pysähtymistä ihmisten ja kansojen keskinäisiin suhteisiin.

– Yksi koskettavimpia kokemuksia oli, kun erään pienen paikkakunnan lehden päätoimittaja kertoi heidän lakkautettavan kyläkoulunsa viimeisestä kevätjuhlasta, jossa kaikki lauloivat tämän laulun loppusiunauksena.

Ilmastokokous synnytti lisäsäkeistön

Yhteistyö muusikko Jukka Salmisen kanssa alkoi vuonna 1985.

– Jukka soitti minulle ja kysyi, löytyisikö lastenlaulun tekstejä, kun hän on kokoamassa laulukirjaa. Saattoi olla, että Tuulien teitä syntyi sen vuosikymmenen lopulla. Joskus laulu lähtee liikkeelle jostain sanasta, vaikkapa leija ja rauha.

– Viime syksynä kirjoitin lauluun lisäsäkeistön. Se nousi ajatellessani Glasgown ilmastokokouksen uutisia.

Jäätiköt ja hauras perhonen,
linnunlaulu, suojaasi peitä.
Valossasi versoo huominen.
Anna rauha, varjele meitä.
Anna rauha, varjele meitä.

Rauhaa ja varjellusta

– Viidestä lapsestani neljä asui laulun syntyessä vielä kotona ja äitinä mietin, millainen tämä maailma on lapsilleni ja kaikille maailman lapsille. Monet niinä aikoina syntyneistä lauluistani käsittelevät rauhaa, varjelusta, oikeudenmukaisuutta ja jakamista.

– Mieluisimmalta tuntuu, kun laulujani lauletaan elävinä yhteislauluina. Ne kuvaavat kristityn matkantekoa, pyhiinvaellusta, laulaen ja rukoillen.

Pirkko Arola kertoo kirjoittavansa parhaillaan jatkoa sukuromaaniin Pitkää tanssia.

– Laulan, liikun, iloitsen perheestä ja ihmettelen, miten päivässä tuntuu olevan vähemmän tunteja kuin ennen.

Päivittäiset hiljentymiset ja rukoushetket ovat muuttuneet Pirkolle entistä merkittävämmiksi.

– Rukoillen voi merkillisesti tavoittaa koko maailman, sen lähellä ja kaukana olevat asiat.

1400 tuulien teita pirkko

Pirkko Arola jäi eläkkeelle vuonna 2010. Lähtöjuhlassa oli runsaasti musiikkia.

Lasken matkaan leijan kauneimman
Se saa lentää tuulien teitä
Toivo nousee yli ulapan
Anna rauha. Varjele meitä
Anna rauha. Varjele meitä.

Laitan matkaan toiveen kauneimman.
Se saa lentää tuulien teitä.
Toivo kantaa yli maailman:
Anna rauha, varjele meitä.
Anna rauha, varjele meitä.

San. Pirkko Arola
Säv. Jukka Salminen