Joulu vastaanottokeskuksessa
Anastasiia ja Aleksandr tulivat huhtikuussa Venäjän hyökkäyssotaa pakoon Riihimäelle. He asuivat Luhanskin alueella Aleksandrin ollessa pieni, mutta olojen käydessä siellä vaikeiksi 2014 Venäjän sotatoimien myötä perhe muutti Kiovaan. Kun sota laajeni sinne tämän vuoden alussa, he pakenivat ensin junalla Puolaan ja sieltä lentäen turvaan Suomeen.
Miten aikanne Riihimäellä on sujunut?
– Aleksandr pääsi jo keväällä Riihimäellä kouluun ja jatkamaan jalkapalloharrastustaan. Minä aloitin elokuussa Hyriassa suomen kielen opinnot, se on kyllä vaikeaa. Kun olen oppinut suomea tarpeeksi hyvin, minun täytyy varmaan kouluttautua uudelleen, sillä entisessä ammatissani liikenneinsinöörinä en puutteellisella kielitaidolla pysty työskentelemään.
– Asumme vastaanottokeskuksen kerrostalokolmiossa, jossa asuu kaksi muutakin perhettä. Perheet vaihtuvat aika usein, ja se on stressaavaa ja tekee tutustumisen vaikeaksi. Tulevasta emme yhtään tiedä tai sitä, saammeko jäädä Riihimäelle. Täällä on rauhallista eikä niin paljoa ihmisiä. Pidämme myös kovasti talvesta ja lumesta.
Miten olette tavallisesti viettäneet joulua?
– Vietämme ortodoksista joulua 6.–7. tammikuuta. Silloin tapaamme perhettäni ja sukulaisia, mutta nyt olemme vain me kaksi, kun sisarukseni ovat kukin lähteneet eri puolille Eurooppaa. Minulla on monta sisarusta ja juhlimme tavallisesti isolla porukalla. Toki soitan heille nytkin melkein joka päivä.
– Meidän perheellämme on tapana olla muuten aatto syömättä, mutta kun tähdet illalla syttyvät taivaalle, me syömme yhdessä. Syömme jouluna riisipuuroa ja vehnäpuuroa, jossa on rusinoita, hunajaa ja unikonsiemeniä. Syömme myös perunapelmeneitä, lihakaalikääryleitä, suolattua silavaa ja borssia – kaikkea sellaista mistä pidämme. Lapset ja myös aikuiset voivat mennä ulos laulamaan toisille perheille.
– Uudenvuodenaatto on suurin juhla. Silloin tärkeintä on olla yhdessä isolla porukalla ja pakkasukko toteuttaa toiveita. Juhlimme myös 19.12. Pyhän Nikolauksen päivää. Silloin perinteisesti kengistä tai tyynyn alta voi löytyä pieniä lahjoja.
Miten joulun vietto onnistuu tänä vuonna?
– Joulun aikaan minulla on tapana lähettää kortteja, mutta tänä vuonna lähetän perheelleni kortit ehkä sähköpostilla, niin voi olla helpointa. Uutena vuotena tavallisesti koristelemme kodin ja kuusen. Toivon, että voimme yhdessä asuntomme muiden perheiden kanssa viettää yhdessä joulua ja koristella asunnon hienoksi.
Herra on avuttomien suojelija.
Kun voimani uupuivat, hän tuli avukseni.
Ps. 116:6
Lehden artikkelit
- (T)yövuorossa
- 100 vuotta historiaa yksissä kansissa
- Hyvässä turvassa
- Joulusaarna: Jouluinen katse
- Kenttäpiispa toivoo yhteishenkeä hyvinvointiyhteiskunnan puolesta
- Kaikki tervetuloa!
- Musiikki on ystävä
- Pelkääminen on sallittu
- Joulu vastaanottokeskuksessa
- Turvallisella tiellä
- Sodan keskeltä pelastettu
- Blogisti halaa sanoilla
- Älkää unohtako meitä!
- Lapsenlapsen hymy kirkastaa sokeutuvan papin joulun
- Vähävaraisten perheiden joulutoiveet odottavat toteutumistaan
- Juhlavuosi 2022
- Joulu Riihimäellä
- Grooveimmat joululaulut Keskuskirkossa
- Riihimäen seurakunnan Lapin matka hiihtäjille
- Joulunajan ja vuodenvaihteen tapahtumat
- Joulupuoti 26.11.–21.12.2022
- Puheenporinaa, musiikkia ja kahvia
- Jouluevankeliumi