Kirkonkellot
”Kirkkokysymys oli itsenäistyneen seurakunnan suunnitelmissa keskeinen asia. Vuonna 1905 valmistunut kirkko koettiin pieneksi ja jossain määrin karuksi. Vapaaehtoisesti koottavien varojen hankinta laitettiin heti käyntiin ja eri puolilla seurakuntaa alettiin kokoontua työseuroissa keräämään varoja.
Ensimmäisenä askeleena oli isompien kirkonkellojen hankinta. Suomen valtio myi varuskunnan entisen ortodoksisen sotilaskirkon kelloja. Kirkkoneuvosto päätti syksyllä 1922 ostaa kaksi kelloa. Uudenvuodenyönä 1923 soitettiin uusia kelloja ensimmäisen kerran. Pienempi pronssikello on edelleen käytössä. Se on valettu 1914 Pietarissa Usastavan tehtaalla. Kellossa on Pyhän Yrjön eli Gregorius Voittajan ja Johannes Kastajan korkokuvat. Kellon paino on noin 208 kiloa. Toinen kello halkesi käyttökelvottomaksi ja sen tilalle hankittiin vuonna 1933 Lokomolta uusi kello, joka on edelleen käytössä oleva isompi kello. ”
Ote historiakirjasta Yhteisellä tiellä - Riihimäen seurakunnassa vuoteen 2022 ja matka jatkuu, kirjoittanut Kalervo Huttunen ja Juha Koivulahti.
Kirja myynnissä seurakuntatoimistossa, hinta 30 €.
Kuvassa Keskuskirkon pienempi kello.
Lehden artikkelit
- Jumala on tehnyt sovinnon kanssamme
- Musiikki – sovinto
- Suljetusta yksinäisyydestä avoimeen yksinäisyyteen
- Yhteisvastuukeräys 2023
- Rukous on yhteyttä
- Yhteys luo hyvinvointia
- Rennosti yhteisillä raiteilla
- Parhaimmillaan parisuhde hoitaa ja eheyttää meitä
- Diakoniatyön katsausta menneeseen ja kurkistusta tulevaan
- Mikä ihmeen Nuiskukurssi?
- Seurakunta sai uuden talousjohtajan
- Ihminen kaipaa yhteyttä
- Kirkonkellot
- Yhteinen vastuu
- Pyhiinvaellus
- Lähde syyslomalla Kyprokselle
- Jouluavusta pääsiäisen iloon!
- Esteettömyyskunniakirja Riihimäen seurakunnalle
- Kirkkokuoron tuliainen Bad Segebergistä
- Apua arkeen lapsiperheille
- Pääsiäisen ajan tapahtumat
- Ympäristöystävällinen seurakunta