Yhteinen vastuu
Juttelin taannoin opiskelijan kanssa, jonka peruskoulu oli sujunut huonosti poissaolojen takia. Häntä oli tutkittu paljon vatsakipujen takia, mutta mitään ei ollut löytynyt. Myöhemmin kuulin, kun hän kertoi luokkatoverilleen, että koulussa oli ihan tavallista, että oppilaiden välille syntyi riitoja, jotka ratkaistiin väkivallalla. Oppilailla oli kokemus, että edes opettajat eivät uskaltaneet puuttua tilanteisiin.
Jäin miettimään kuinka tilanne on vaikuttanut nuoreen ja hänen koulunkäyntiinsä. Varmasti suurimmalla osalla meistä olisi vatsa kipeä, jos joutuisimme jännittämään, miten työpäivämme tänään sujuu.
Me aikuiset olemme vastuussa siitä, että väkivaltatilanteisiin puututaan heti. Meillä tulee olla keinoja ja yhdessä sovittuja käytäntöjä, miten niihin puututaan. Varhaisella puuttumisella voimme auttaa niin uhria kuin tekijääkin ja parhaimmassa tapauksessa jopa katkaista väkivallan kierteen.
Tämän vuoden yhteisvastuu haastaa pohtimaan koulukiusaamista ja kouluväkivaltaa. Molempia tapahtuu myös koulun ulkopuolella. Minä haluan haastaa sinut pohtimaan sitä, mitä sinä voit tehdä, jos näet kiusaamista tai väkivaltaa?
Tiina Mämmelä
kirkkovaltuutettu, kirkkoneuvoston jäsen
Lehden artikkelit
- Jumala on tehnyt sovinnon kanssamme
- Musiikki – sovinto
- Suljetusta yksinäisyydestä avoimeen yksinäisyyteen
- Yhteisvastuukeräys 2023
- Rukous on yhteyttä
- Yhteys luo hyvinvointia
- Rennosti yhteisillä raiteilla
- Parhaimmillaan parisuhde hoitaa ja eheyttää meitä
- Diakoniatyön katsausta menneeseen ja kurkistusta tulevaan
- Mikä ihmeen Nuiskukurssi?
- Seurakunta sai uuden talousjohtajan
- Ihminen kaipaa yhteyttä
- Kirkonkellot
- Yhteinen vastuu
- Pyhiinvaellus
- Lähde syyslomalla Kyprokselle
- Jouluavusta pääsiäisen iloon!
- Esteettömyyskunniakirja Riihimäen seurakunnalle
- Kirkkokuoron tuliainen Bad Segebergistä
- Apua arkeen lapsiperheille
- Pääsiäisen ajan tapahtumat
- Ympäristöystävällinen seurakunta