Musiikki poistaa ennakkoluuloja ja ylittää raja-aitoja
Musiikki poistaa ennakkoluuloja ja ylittää raja-aitoja
Sanna Salminen on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä Riihimäen seurakunnan kansanlaulumessuja. – Riihimäen seurakunnassa musiikinharrastajat on aina otettu hyvin vastaan: soittajat ja kuorot ovat päässeet esiintymään eri tilaisuuksiin ja toteuttamaan tapahtumia, Salminen kiittelee.

Musiikki poistaa ennakkoluuloja ja ylittää raja-aitoja

Musiikki on vienyt riihimäkeläissyntyisen Sanna Salmisen mennessään. Nykyään hän on musiikista väitellyt filosofian tohtori, Vox Aurea -nuorisokuoron johtaja, ammattimuusikko ja Jyväskylän yliopiston opettaja.

Sanna Salminen pitää tärkeänä yhdessä tekemistä ja ryhmän koko potentiaalin hyödyntämistä. Toukokuussa tarkastetussa väitöskirjassaan hän tutkii sitä, miten ryhmämuotoinen musiikkiharrastus voi vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta.

– Yhteisöllisyyden tukeminen on tärkeää myös taiteellisen lopputuloksen kannalta, Salminen korostaa.

– On tärkeää, että musiikin tekijät saavat ilmaista itseään, sillä musiikki on tunnekieli. Soittaessa ei kopioida ­jotakin valmista, vaan tuodaan esiin tunteita.

Musiikki herättää toivoa

Korona on vaikuttanut etenkin kuoroharrastukseen, mutta Salminen uskoo, että vähitellen kuoroharrastus ja yhteislaulutilaisuudet palaavat, entistä suositumpina. Laulaminen yhdistää ihmisiä, herättää toivoa ja synnyttää positiivisen tunteen tasa-arvosta.

– Emme aina edes tiedosta, miten paljon musiikki vaikuttaa meihin. Yhdessä laulaminen synnyttää yhteisyyden kokemuksen, joka vaikuttaa myös muille elämänalueille.

Salminen on opettanut musiikkia esimerkiksi rotuerottelun piinaamassa Etelä-Afrikassa ja tietää, mistä puhuu.

– Yhdessä musisoiminen poistaa ennakkoluuloja ja ylittää raja-aitoja. Musiikin avulla voi voittaa pelottavat tai ahdistavat erilaisuuden kokemukset.

Itkettävän ihana joululaulu

Kun jouluaattona 1980-luvulla Kappeli­kirkon urkuparvelta kajahti Riitta ­Nisosen laulama Taas kaikki kauniit muistot, alkoi Sanna Salmisen joulu.

– Hetki oli minulle todella rakas.

Laulaminen ja yhdessä musisoiminen yhdistää ihmisiä, herättää toivoa ja luo tasa-arvoa.

Joululaulujen klassikko vie Salmisen edelleen lapsuuden jouluun, Anneli-mummon viereen kirkonpenkkiin.

– Laulusta on tullut minulle erityinen, harvoin pystyn laulamaan sitä itkemättä.

Kun Salmista pyydettiin Riihimäen aattohartauksiin mukaan laulamaan ja soittamaan, hän oli iloinen, että lapsuuden joulumuistot saivat jatkoa.

– Esiinnyimme alussa yhdessä ­Valkeavuoren perheen kanssa. Vähitellen puolisot ja lapsetkin tulivat mukaan soittamaan, ja orkesteri kasvoi, Salminen kertoo.

”Harmonikka ei sovi kirkkoon”

Musiikin pedagogiikan ja kuoron johtamisen lisäksi Sanna Salmisella on kolmaskin rakkaus: kansanmusiikki.

Lapsena Salminen soitti kansanmusiikkiyhtye Räppänässä. Kun yhtye esiintyi 1990-luvulla kirkossa, se noteerattiin jopa Riihimäen Sanomien yleisön­osastolla: jonkun kirkkokävijän mielestä harmonikka ei sopinut kirkkoon. Todellisuudessa kansanmusiikin ja jumalanpalveluksen yhdistäminen sopii luterilaisuuteen hyvin.

– Monet Lutherin virsistä ovat alun perin kansanlauluja, jotka on vain sanoitettu uudelleen. Riihimäen ­kesäiset kansanlaulumessut ovatkin ­Lutherin ajattelulle uskollinen tapa lähestyä ­messumusiikkia, Salminen sanoo.

1200 musiikki poistaa

Sanna salminen tutuksi

Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme.
Ps. 62:9