Seurakunnan jännittävä itsenäistyminen
Seurakunnan jännittävä itsenäistyminen

Seurakunnan jännittävä itsenäistyminen

Vuoden 2022 alussa tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Riihimäki itsenäistyi Hausjärvestä sekä seurakunnallisesti että kunnallisesti.

Seurakunnan itsenäistyminen vei aikansa. Jo vuonna 1909 senaatti päätti itsenäisen seurakunnan perustamisesta, mutta asia ei edennyt, koska se oli Hausjärven kirkkoherra A.V. Murénille hankala; hän tulisi menettämään lähes puolet palkastaan.

Kuntapuolella itsenäistyneen ­Suomen valtioneuvosto päätti vuonna 1921 Riihimäen kauppalan perustamisesta vuoden 1922 alusta. Kauppalan perustaminen ei enää edellyttänyt ­itsenäistä seurakuntaa.

Seurakunnallisesti Hausjärvi kuului tuolloin Porvoon hiippakuntaan. Sen piispaksi oli vuonna 1920 tullut Jaakko Gummerus. Hän oli 50-vuotias, mutta oli ehtinyt toimia jo 20 vuotta professorina. Tarmokkaana hän kantoi huolta myös Riihimäestä. Kun valtioneuvoston päätös kauppalasta oli tehty, piispa tarttui toimeen.

Syyskuussa 1921 piispa ilmoitti tulevansa muutaman viikon päästä pitämään tarkastuksen Riihimäellä ja Hausjärvellä. Sanamuoto oli ilmeisen tarkkaan harkittu. Tarkastus aloitettiin Riihimäellä, jossa piispa tapasi Riihimäen keskeisiä vaikuttajia.

Paikkakin tiedetään: se oli Elantolan talo Hämeenkadun varrella eli nykyinen Seurahuone.

Tarkastus eteni kolmen päivän ajan ensin Riihimäellä ja sitten Hausjärven kirkonkylässä. Pöytäkirjasta ei ilmene mitään dramaattista. Piispa määräsi lääninrovastin pitämään jo viikon päästä Riihimäellä kirkonkokouksen, joka oli päättävä toimielin, seurakuntatoiminnasta.

Mutta tällä välin oli tapahtunut jotain. Kirkkoherra Murén ilmoitti heti tarkastuksen jälkeen suostuvansa seurakuntajakoon korvausta vastaan. Mitä piispa ja määrätietoinen Murén olivat keskustelleet, jää salaisuudeksi, sillä todistajia ei liene ollut. Vakava se keskustelu varmasti oli. Piispalla oli auktoriteettia, mutta ennen kaikkea hän kantoi huolta Riihimäen seurakunnallisesta elämästä.

Kirkonkokous pidettiin, mutta sen tehtäväksi tulikin valmistautuminen seurakunnan nopeaan itsenäistymiseen.

Asiat etenivät sitten ripeästi. Juuri ennen joulua valtioneuvosto vahvisti Riihimäen seurakunnan perustamisen ja itsenäistymisen Hausjärven seurakunnasta. Piispa järjesti Riihimäelle papiksi 30-vuotiaan Wiljo-Kustaa Kuulialan, joka nautti piispan luottamusta tutkintojensa ja papin työn pohjalta.

Aikaa oli todella vähän, sillä jo uudenvuodenpäivänä 1922 Riihimäen kirkossa saarnasi vt. kirkkoherra Kuuliala.

Oletettavasti piispa oli tyytyväinen, kun Kuuliala valittiin seuraavana vuonna vakinaiseksi kirkkoherraksi.