Pastori Juha Itäleino
Pastori Juha Itäleino
Seurakuntapastori Juha Itäleino aloitti työt Riihimäen seurakunnassa vuodenvaihteessa ja on viihtynyt hyvin. – Arvostan mahdollisuutta käyttää työssäni asioita, jotka minua kiinnostavat: sosiaalista media, musiikkia ja uuden ideointia.

Pastori Juha Itäleino haluaisi vapauttaa ihmiset uskovaisuuden taakasta

Juha Itäleino (37) löysi lapsena paikkansa Paltamon seurakunnan lasten leireillä. Hän kävi kaikilla seurakunnan leireillä lukuun ottamatta vitosluokan talvileiriä.

– Leirit tarjoavat sosiaalisen kuplan, jossa ryhmäroolit muodostuvat uusiksi ja jossa voi ottaa vähän erilaisen roolin kuin muussa elämässä.

Leirit ovat edelleen tiiviisti mukana Itäleinon elämässä: Riihimäen seurakunnassa leirit ovat keskeinen työmuoto ja Itäleino on itse mukana rippileireillä.

Itäleinon tie papiksi ei kulkenut suoraan. Valmistuessaan teologian maisteriksi Helsingissä vuonna 2014 hän ajatteli, ettei sovi luterilaisen kirkon papiksi.

– Rukoilin asian puolesta ja koin lopulta, että sain Jumalalta luvan toimia pappina.

Ensimmäinen papin paikka löytyi erikoisella tavalla: Itäleino asui teologian opiskelijoille tarkoitetussa ylioppilaskoti Konviktissa ja toimi sen isäntänä. Hän ehdotti, että voisi ryhtyä ylioppilaskodin omaksi papiksi.

Johtokunta innostui asiasta, ja vihkimystä pyydettiin. Irja Askola vihki Itäleinon vuonna 2016 Konviktin papiksi. Itäleino työskentelee edelleen osa-aikaisesti Konviktissa, vaikka elämä toikin hänet Tuusulan kautta Riihimäen seurakuntaan alun perin syksyllä 2020, pysyvämmin joulukuussa 2021.

”Uskosta pitäisi puhua enemmän”

Korona-aikana Itäleino on ilahduttanut ihmisiä nauhoittamalla vaimonsa Elinan kanssa biisejään ja lataamalla videot verkkoon. Itseoppinut kitaristi ja lauluntekijä pyrkii myös tekemään yhden biisin jokaisella riparilla. Lauluissa on mukana pohdintoja uskosta.

– Rippileirillä puhun usein vapaudesta ja uskon vapaudesta. Isoset saattavat pohtia, ovatko ”riittävän kristillisiä”. Sanon, että olet riittävän kristitty, jos haluaisit, että tämä sanoma on totta. Konfirmaatiossakaan nuorilta ei kysytä ”uskotko”, vaan ”tahdotko uskoa”, Itäleino huomauttaa.

Hän harmittelee, että välillä kirkossa unohdetaan, ettei ihminen voi itse päättää, uskooko vai ei.

– Oikeastaan sekin, että tahtoo uskoa, on Pyhän Hengen vaikutusta, ei ihmisen oma teko, Itäleino korostaa.

Monet eivät uskalla sanoa olevansa kristittyjä tai uskovaisia. Mieluummin he tuovat esiin, että uskovat, mutta eivät niin kuin kirkko opettaa.

Ihmisten pitäisi enemmän puhua ääneen omasta uskostaan ja nähdä, että muut nyökyttelevät tai kommentoivat, ja että eri mieltäkin voi olla.

– Ihmisten pitäisi enemmän puhua ääneen omasta uskostaan ja nähdä, että muut nyökyttelevät tai kommentoivat, ja että eri mieltäkin voi olla, Itäleino hymähtää.

Puhumalla ihmiset voisivat vapautua vääränlaisesta uskovaisuuden taakasta. Kristittynä voi olla ilman taakkaa siitä, uskooko oikein.

Itäleinolle osa teologiksi kasvamista oli tajuta, että hän on yksi keskustelija muiden joukossa, eikä hänen tarvitse vain noudattaa muiden ajatuksia. Hän keskustelee myös Paavalin ja tämän ajatusten kanssa.

– Paavalilla ei ole välttämättä keskustelijana erityisasemaa. Olen evankeliumikeskeinen teologi ja ajattelen, että evankeliumit ovat luovuttamaton perusta. Kärjistetysti voisi sanoa, että uskoon ei tulla lukemalla Vanhaa testamenttia ja Uuden testamentin kirjeitä, vaan kuulemalla evankeliumeja, Itäleino toteaa.

Pastori lataa akkujaan koodaamalla

Itäleino on koodannut rekrypalaute.fi-sivuston kirkon rekrytoinnin kehittämiseksi yhdessä Lopen seurakunnan kirkkoherran Tuomas Hynysen kanssa. Hakijat saavat antaa sivustolle palautetta siitä, miten rekrytointiprosessin koettiin onnistuneen. Palautteen pohjalta seurakunnat voivat kehittää toimintaansa.

– Seurakuntatyössä näkee harvemmin oman työnsä tuloksen. Koodaus on palkitsevaa, sillä tuloksen näkee heti, Itäleino sanoo.

Koodauksen lisäksi Itäleino rentoutuu katsomalla sarjoja, tekemällä ruokaa, pelaamalla lautapelejä ja hiihtämällä. Hän asuu Lahdessa sairaalapappina työskentelevän vaimonsa kanssa. Kahden papin perheessä on helppo jakaa työmurheita, sillä toinen ymmärtää, mistä on kysymys. Pääsiäisenä pariskunta osallistuu seurakunnan tilaisuuksiin.

– Pääsiäisen draaman kaari on hieno: kiirastorstai-iltana alttari riisutaan, pitkäperjantaina kirkossakin näkyvät tummat sävyt ja lauantain ja sunnuntain välisenä yönä alkavat bileet, Itäleino kuvaa.

Rautatiekaupungin Raidemessu

– Paavalin ohje oli, että seurakunnassa vain kolme henkilöä kerrallaan saa profetoida. Olen tulkinnut sen niin, että tilaisuuksissakin on vain korkeintaan kolme puhetta, Raidemessuja järjestävä pastori Juha Itäleino toteaa.

Seurakunnan Raidemessu tarjoaa yhteisöllisyyttä niille, jotka sitä kaipaavat. Messussa maallikotkin pääsevät vuorollaan ääneen.

Rennommat Raidemessut järjestetään Keskuskirkossa, ennen kesätaukoa, la 14.5. klo 17.