Kun paha piinaa

Kauhuelokuvista tuttua synkkää mielikuvitusta vai näkymätöntä todellisuutta? Kirkossa on viime aikoina keskusteltu pahojen henkien karkottamisesta. Riihimäelläkin on mietitty, miten puheisiin demoneista pitäisi suhtautua, yhteisövalmentaja Johanna Sandberg kertoo.

Näkymätön todellisuus ei enää mahdu kaikkien maailmankuvaan. Silloin puhe persoonallisesta pahasta ja riivaajien ulosajamisesta kuulostaa varmasti kummalliselta, teologi Johanna Sandberg toteaa.

– Kirkon sanoma ei kuitenkaan ole, että usko pahaan. Kirkon sanoma on, että pahalla on voittaja.

Materialistinen maailmankatsomus on varsin nuori tulokas katsomusten markkinoilla. Sillä ei vieläkään ole suurta suosiota länsimaiden ulkopuolella. Vasta valistusaate sai ihmisen uskomaan, ettei ole olemassa muuta kuin aineellinen maailma luonnonlakeineen.

Materialistinen maailmankatsomus ei kuitenkaan pysty selittämään, mistä paha tulee. Geenien itsekkyys ei riitä perusteluksi sille, että ihminen rakensi keskitysleirit ja käy sotia, Johanna Sandberg pohtii.

Kristinuskossa on hänen mielestään tähän uskottava selitys. Kaikki on saanut alkunsa täydellisen Jumalan hyvästä tahdosta. Mutta sitten kävi se käärmejuttu.

Kirkon sanoma ei kuitenkaan ole, että usko pahaan. Kirkon sanoma on, että pahalla on voittaja.

– Henkien maailmassa tapahtui lankeemus pahaan, ja ihminen lähti siihen mukaan. Siksi maailma on pahan vallassa.

Sandbergilla on kuitenkin hyviä uutisia. Jeesus on voittanut pahan. Tämä voitto synnistä, kuolemasta ja Saatanasta on se sanoma, jota kirkko kutsuu evankeliumiksi. Pahalla on kristillisen opin mukaan vain rajoitettu aika valehdella, tuhota ja tappaa.

– Saatana on säälimätön käydessään erityisesti heikkojen ja haavoitettujen kimppuun, jotka ovat jo kärsineet paljon. Jeesus on pahan vastakohta. Hän tuli pelastamaan, parantamaan ja suojelemaan.

Kasteessa on voimaa

Tampereen piispa Matti Repo on muistuttanut julkisuudessa kasteen voimasta pahan valtoja vastaan. 1800-luvun lopulle saakka pahan hengen ulosajaminen eli eksorkismi oli osa kasteliturgiaa. Nykyisessäkin kastekaavassa sanotaan, että Jumala vapauttaa synnin, kuoleman ja pahan vallasta.

Kasteen lisäksi ehtoollinen ja Isä meidän -rukous ovat Sandbergin mukaan kirkon aarteita sille, jota paha kiusaa tai painostaa. Esimerkiksi toivottomuutta ja vihaa kylvävät ajatukset voi tunnustaa Jumalalle ja uskoa anteeksi, Sandberg muistuttaa.

– Ihminen voi kuitenkin olla sidoksissa pahaan niin lujasti, että hän tarvitsee vapautumiseen toisten ihmisten rukousapua. Esimerkiksi riippuvuuksien siteitä ja sukupolvien takaa tulevaa pahan kierrettä voidaan katkaista sillä valtuutuksella, jonka Jeesus antoi kirkolleen.

Kirkon opetuksen mukaan ihminen voi joskus olla myös riivattu, eli demoni hallitsee häntä ajoittain. Näissä tapauksissa tarvitaan eksorkismia, jota kirkot ovat aina harjoittaneet.'

– Pahan karkottamisen palvelushetkessä pahaa käsketään lähtemään ihmisestä.

Aiheesta on hiljattain keskusteltu myös Riihimäen seurakunnassa. Parhaillaan etsitään vastuullisia tapoja auttaa ihmisiä, jotka kokevat tarvitsevansa apua näihin kysymyksiin. Johanna Sandberg kertoo, että Sanan ja rukouksen illoissa on mukana koulutuksen saaneita rukouspalvelijoita, joiden kanssa voi etsiä turvallisia tapoja viedä asiaa eteenpäin.

– Ihminen on ruumiin, mielen ja hengen muodostama kokonaisuus. Terveydenhuolto tarjoaa apua ruumiin ja mielen kysymyksiin, seurakunta mielen ja hengen kysymyksiin.