Skip to main content
Joulun kunniavartio sankarihaudoilla
Joulun kunniavartio sankarihaudoilla
Jouluaattona sankarihaudoilla on kunniavartio.

Joulun kunniavartio sankarihaudoilla

Kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona on Suomessa laajalle levinnyt perinne. Usein se liitetään hautausmailla ja kirkoissa järjestettäviin jouluhartauksissa käyntiin. Riihimäen hautausmaalla on myös muualle haudattujen muistomerkki.

Monilla paikkakunnilla on kaunis tapa järjestää sankarihaudoilla jouluaattona kunniavartio, näin myös Riihimäellä. Riihimäellähän sankarihaudat sijoitettiin kauppalan keskustaan, kun varsinaisen hautausmaan ­koettiin olleen kaukana keskustasta.

Riihimäellä sankaripatsaan hankinnassa oltiin ripeitä. Syksyllä 1948 paljastettiin kuvanveistäjä Kalervo Kallion vaikuttava sankaripatsas, joka oli taiteilijan ensimmäinen sankaripatsas.

Ilmeisesti pian patsaan valmistumisen jälkeen alkoi kunniavartioperinne. Oletettavasti perinteeseen vaikutti monia asioita. Sodan jälkeen alettiin viedä haudoille muistokynttilöitä. Näin on varmaan tehty myös sankarihaudoilla. Sodan arvet olivat tuolloin vielä hyvin tuoreet. Jouluna kaatuneen muisto tuntui erityisen raskaalta. Tyhjä paikka kodissa tuntui raskaalta. Silloin muisteltiin läheistä, useimmiten nuorta miestä.

Jouluaaton kunniavartiossa olivat pitkään aseveljet. Veteraanisukupolven rinnalle tuli vähitellen mukaan maanpuolustusjärjestöjen jäseniä ja varuskunnassa henkilökuntaa.

Vuosikymmenten mittaan sodan kokenut ikäpolvi on väistymässä. Kunniavartion viesti on selvä: me kiitämme, me emme ole unohtaneet. Rauha ei ole itsestäänselvyys.

lev patsas

Riihimäen sankaripatsas on kuvan­veistäjä Kalervo Kallion käsialaa.