Skip to main content
Kiva että sä oot täällä!
Kiva että sä oot täällä!
Kasvatus- ja kuntoutuskoira Miina on koulukuraattori Jenni Stenin työkaveri.

Kiva että sä oot täällä!

”Kiva että sä oot täällä!” Jokainen lapsi ja nuori haluaisi kuulla tämän lauseen. Kun kuraattori Jenni Sten tulee kouluun paimenkoira Miinan kanssa, huomiota saavat ihan kaikki.

Koulukuraattori Jenni Sten tulee lapsia ja nuoria kuunnellessaan joskus surulliseksi. Haikealta tuntuu varsinkin silloin, kun oppilas kertoo, ettei kukaan kaipaa häntä. Ei koulussa eikä kotona. ”Ihan sama oonko mä täällä”, sanoi yksi oppilas.

Alakuloa karkottaakseen Jenni Sten ottaa toisinaan kouluun mukaan kasvatus- ja kuntoutuskoira Miinan. Adventtina kotoaan Riihimäeltä töihin Hämeenlinnaan ajellessaan kaksikolla saattaa olla autossa mukana australianpaimenkoiralle sopiva tonttulakki. Kulkusella tai ilman, Miinan ilmaantuminen ylä- ja alakoulun pihoille ja käytäville on aina suuri riemun aihe. Oppilaat tulevat oitis rapsuttamaan koiraa, jonka katse on avoin ja kuono iloisessa hymyssä.

– Miina ottaa kaikki iloisesti vastaan, se tykkää ihmisistä, Jenni Sten kertoo.

Kun kuraattori juttelee oppilaan kanssa kahden kesken ja koira on mukana, he istuvat usein lattialla. Oppilas saa samalla rapsuttaa Miinaa ja vaikeista asioista puhuminen voi tuntua helpommalta. Herkän asian voi uskaltaa kertoa itkunkin kanssa, kun pehmeä turkki tarjoaa piilopaikan.

Kaikki tulevat nähdyiksi

Koira tai muu terapeuttinen eläin voi auttaa lasta ja nuorta monella tavalla. Eläimelle on helppo osoittaa hellyyttä ja saada sillä tavalla yhteys herkkään puoleen itsessään. Jos lapsella on keskittymishaasteita, Jenni Sten voi pyytää lasta auttamaan koiraa keskittymään.

– Me voidaan yhdessä auttaa koiraa ja lapsi oppii samalla. Lapsen taidot voivat tulla koiran kanssa näkyviksi, Sten kertoo.

Oppimista tärkeämpää on hänen mielestään kuitenkin kokemus hyväksynnästä. Karvakaveri hyväksyy jokaisen. Yksinäiselle ja itsensä ulkopuoliseksi kokevalle oppilaalle tämä merkitsee paljon.

– Kun vierailen luokissa, Miina moikkaa kaikkia. Kaikki lapset tulevat nähdyiksi. Kohtaamisten iloisuus on ihan superhienoa!

Kun koulukuraattorin juttusille tullut oppilas saa samalla rapsuttaa koiraa, voi vaikeista asioista puhuminen tuntua helpommalta.

Lasten ja nuorten pahoinvointia ei yhdellä paimenkoiralla korjata, Sten tietää sen. Toisaalta hän muistuttaa, että ahdistus on normaali tunne niin kuin muutkin tunteet. Se kuuluu elämään. Itseään ja paikkaansa maailmassa etsivä nuori kokee sitä jonkin verran väistämättä.

– Vanhemmille on hyvä sanoa, että nuoruuden kynnyksellä ahdistus on normaalia ja tavallista. Mutta jos se hallitsee liikaa ja estää tekemästä asioita, tukea on hyvä hakea.

Herkällä korvalla

Riittävän hyvän vanhemman tai muun turva-aikuisen ei tarvitse osata mitään ihmeellistä. Kuuntele, kuule ja ole läsnä. Välitä kokemus, että lapsi on rakas ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, Jenni Sten kertaa tuttuja ohjeita.

Murrosikäisten aikuiset kokevat usein, että nuori ei halua puhua ja on mieluiten yksin.

– Siinä on oltava herkällä korvalla, että huomaisi tilanteen, jossa nuori haluaa avautua. Silloin kannattaa pysähtyä. Joskus puhuminen on helpompaa viestien avulla.

Sten hehkuttaa kotien perusarkea, joka tuntuu usein puuduttavalta rutiinilta perunankuorineen ja siivousvuoroineen. Paikka perheen päivällispöydässä on nuorelle tärkeä, vaikka hän ei siihen aina ajoissa tulisikaan. Ja kivojen yhteisten juttujen suunnitteleminen on arvokasta, vaikka murjotuksen läpi ei tuntuisi uppoavan mikään.

Jenni Sten on nähnyt, että masennuslääkkeeksi voi joskus riittää lemmikki. Marsua hoitaessaan lapsi tai nuori asettuu elämän puolelle ja huolehtii samalla itsestään.

Lapsen tai nuoren lähellä elävien aikuisten kannattaa ottaa selvää, onko hän piirtäjä, kirjoittaja, urheilija vai jotakin muuta. Jokaisella on oma tapa käsitellä ja viestiä tunteistaan.

– Toisten määrittämissä jäljissä ei tarvitse kulkea.

Auttamalla hyvä mieli

Jenni Sten työskenteli pitkään Riihimäen seurakunnan nuorisotyönohjaajana. Hän arvostaa edelleen seurakunnan tarjoamaa tilaa olla juuri sellainen kuin on.

– Saa olla osa porukkaa ja kokea, että olen tärkeä.

Yhteiset projektit ja muiden auttaminen luovat merkityksen tunnetta ja hyvää mieltä.

Adventin aika tarjoaa monia mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen ja toisten auttamiseen. Syvimmillään joulun sanoma on Jenni Stenin mielestä siinä, että Jumala syntyi maailmaan kertoakseen jokaiselle, että on kiva, että just sä olet täällä.

– Armo ja rakkaus tarkoittaa, että olen hyväksytty ja kelpaan tällaisena. Jumala näkee jokaisen, ja jokainen on hänelle tärkeä.