Skip to main content
Kenttärovasti Markus Korpela: Varaudu pahimpaan ja elä hyvää arkea
Kenttärovasti Markus Korpela: Varaudu pahimpaan ja elä hyvää arkea
– Liiku, lounasta ja lepää. Ja jos asiat menevät vaikeiksi, luota viranomaisiin. He ovat varautuneet pitämään huolta sinusta, riihimäkeläinen kenttärovasti Markus Korpela opastaa.

Kenttärovasti Markus Korpela: Varaudu pahimpaan ja elä hyvää arkea

Kun uhkakuvat stressaavat, varautuminen ja luottamus parantavat sekä yksilön että yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, sanoo kenttärovasti Markus Korpela.

Riihimäen seurakunnasta sotilaspapiksi ja kenttärovastin tehtäviin hakeutunut Markus Korpela hakee haastattelussa sanoja.

Vaikeina aikoina sanojen voima korostuu. Kenttärovasti selittää, kuinka puhe rakentaa yhteistoimintaa ja keskinäistä luottamusta. Niistä rakentuu henkisen kriisinkestävyyden perusta. Vastakkainasettelu ja epäluottamus puolestaan murentavat sitä.

Puolustusvoimissa on töissä sotilaspappeja ja kenttäpiispa muun muassa siksi, että Puolustusvoimat tarvitsee heitä sodan ajan tehtäviin. Lisäksi kirkolla on lakisääteinen tehtävä vahvistaa yhteiskunnan henkistä kestävyyttä – myös kaikkein vaikeimpina aikoina.

Ei ole mikään vähäinen asia, kenttärovasti huomauttaa, että kirkko nähdään tärkeänä henkisen tasapainon, hyvinvoinnin ja yhteiskuntarauhan rakentajana. Siksi kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien toimintamahdollisuudet halutaan turvata kaikissa olosuhteissa.

Kirkolta odotetaan toivoa ja merkitystä

Millaisia asioita valtioneuvosto sitten odottaa uskonnollisilta yhteisöiltä? Markus Korpela kertoo, että ne on lueteltu tammikuussa julkaistussa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, joka löytyy netistä.

Siellä mainitaan kriisiapu, keskustelu ja kohtaaminen. Hartaushetket ja muut hengelliset tilaisuudet vahvistavat väestön henkistä hyvinvointia ja edistävät toipumista. Ne helpottavat vaikeiden tunteiden käsittelemistä, tuovat merkityksellisyyden kokemuksia ja antavat toivoa.

Yleisradiollekin on annettu tässä oma tontti. Se esittää tarvittaessa aiemmin taltioituja hengellisiä tilaisuuksia.

Kriisin keskellä kirkko antaa myös aineellista apua. Se ohjaa väestölle ruokaa, vaatteita ja suojaa. Ja hautaustoimen on pystyttävä hoitamaan tehtävänsä myös pahimman sattuessa.

Mutta miksi turvallisuudesta on puhuttava myös seurakunnan pääsiäislehdessä? Korpela toteaa, että kylmän sodan päättymisen ja Krimin valtauksen välinen huolettomuuden aika on valitettavasti ohi.

– Kriisi voi olla tulossa vielä paljon voimakkaampana.

Trolleja ja omenapuita

Valheiden, epäluottamuksen ja pelon vastainen taistelu on ollut kirkon ja Puolustusvoimien yhteinen tehtävä aina. Kriisien aikana tehtävä korostuu.

Korpela puhuu kognitiivisesta vaikuttamisesta, algoritmeista ja trolleista. Hän ei kuitenkaan halua yksilöidä niitä kovin tarkkaan, sillä vastapuoli haluaa nimenomaan kiinnittää mielet koukuttaviin ja pelottaviin asioihin ja vaikuttaa käyttäytymiseen.

– Tärkeämpää on tuntea luotettavat tahot ja toimia hyvän puolella. Disinformaation tarkoituksena on vähentää luottamusta viranomaisiin ja luoda eripuraa. Meihin vaikutetaan monin tavoin. Internetissä pitää olla mediakriittinen.

Jos ei puhuta informaatiolla trollaajista, joita Riihimäelläkin kuulemma pyörii, mistä sitten?

Korpela haluaa puhua arjen tutuista hyvistä asioista, kuten ihmissuhteista. Siis ihmisistä kotona ja töissä, sukulaisista ja naapureista, hengellisistä yhteisöistä ja harrastuspiireistä.

– Ihmisiltä saa apua, kun sitä tarvitaan.

Hän haluaa puhua myös tavallisuudesta ja kokonaisvaltaisuudesta. Kun maailmalta kuuluu huolia, arkiset toimet suojaavat.

– Voi olla hyvä mennä puutarhaan ja istuttaa omenapuu.

Emme ole sattuman käsissä

Julkisuudessa on puhuttu paljon jokaisen kansalaisen varautumisesta ja valmistautumisesta. Korpela torppaa ajatuksen, että tällainen puhe olisi pirujen maalaamista seinille.

– Kun tietää sopivasti, saa mahdollisuuden toimia. Tämä luo hallinnan tunnetta. Emme ole ulkopuolisen vaikuttamisen ja sattuman käsissä.

Kenen käsissä sitten?

Korpela yrittää vastata jotenkin niin, ettei kuulostaisi katekismussedältä.

– Monille kirkon usko antaa perimmäisen turvan, joka kestää kuolemankin edessä. Pääsiäisessä ja ylösnousemuksessa on kosminen toivo. Kristuksen kuolemasta syntyy elämä, pimeydestä valo ja menetyksestä paremman huomisen odotus.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia löytyy osoitteesta: julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166024

Kenttärovastin vinkit

  • Tutustu varautumisoppaaseen ja lataa se osoitteessa suomi.fi.
  • Huolehdi, että viranomaisilla on sinusta ajantasaiset tiedot: suomi.fi.
  • Seuraa uutisia, mutta kohtuudella.
  • Älä levitä väärää tietoa.
  • Vahvista maanpuolustustahtoa. Tutustu reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöihin, voit löytää hyvän harrastuksen.

Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.
1. Joh. 4:12