

Pääsiäissaarna
”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.” Luuk. 24:5
Maailma sisältää paljon faktaa ja fiktiota, informaatiota ja disinformaatiota. Tiedon määrän lisääntyessä lisääntyvät myös tietoa tarjoavat lähteet. Silloin kasvaa lähdekritiikin merkitys: mikä todella on tutkittua tietoa, yleissivistystä tai oikeaa, tapahtunutta faktaa? Mikä taas on mielipidettä, huuhaata ja liian pitkälle vietyä tulkintaa?
Ihmisten mielipiteisiin ja heidän maailmankuvaansa on aina pyritty vaikuttamaan tiedolla, eikä aina suinkaan puhtain tarkoitusperin. Ei tarvitse kuin avata televisio tai internet huomatakseen, että maailman eri kolkissa tietoon suhtaudutaan kovin eri tavoin ja meillekin monenlaista tarjotaan. Uskomuksia on monenlaisia ja maailmaa voi katsoa kaikenlaisista vinkkeleistä. Joskus tuntuu siltä, että tekee mieli sanoa suomen kielen uniikilla ilmaisulla: ”höpö höpö”.
Jos sinulle on joskus sanottu ”höpö höpö”, tiedät, miltä se tuntuu. Ilmaus on aivan omiaan ilmentämään sitä, että sinun sanomasi tai mielipiteesi koetaan naurettavaksi, täysin epäuskottavaksi ja jopa noloksi. ”Höpö höpö” on alentava ja loukkaavakin ilmaus keskustelun keskellä.
”Höpö höpöä” väitettiin myös Jeesuksen haudalta tulleiden naisten puhuvan, kun he kiiruhtivat kertomaan tyhjästä haudasta ja hahmoista kirkkaissa vaatteissa. He puhuvat aivan omiaan – totesivat opetuslapsetkin. Ei mitään järkeä, niin uskomatonta, ettei edes mahdollista. Vain Pietari otti kaiken tosissaan ja juoksi haudalle.
Evankeliumien tapahtumista moni on tuntunut tai vaikuttanut ”höpö höpöltä” silloin, kun niitä on ensimmäisinä vuosikymmeninä eteenpäin kerrottu ja vielä tänä päivänäkin näin niihin saatetaan reagoida. Ja ihmettähän ne ovat, sellaista, jossa ei ole mitään järkeä. Tuo oli kuitenkin se sanoma, joka levisi lopulta kaikkeen maailmaan ja sai ihmiset jopa kuolemaan uskonsa puolesta.
Ihmeet eivät ole järjen asia. Ei Jeesuksen hauta ollut tyhjä siksi, että se olisi järkeenkäypä seuraus kiirastorstain ja pitkäperjantain tapahtumista. Hauta oli tyhjä siksi, että Kristus oli ylösnoussut ja voittanut kuoleman vallan. Tuo ylösnousemus ei tapahtunut meidän järkemme tai aivojemme tähden, vaan sydämemme ja sielumme tähden. Jotta meillä olisi iankaikkinen elämä, jotain niin hyvää, ettei sitä edes voi ymmärtää. Siis ”höpö höpö” sille, että tämä ei olisi totta. Helposti uskottavia tai järkeviä eivät pääsiäisen tapahtumat olleet, mutta elintärkeitä ja täynnä rakkautta kyllä!

Lue myös
- Kun mannerlaatat liikkuvat
- Kirkkokuoro 100 vuotta
- Sanat luovat todellisuutta!
- Pääsiäinen on kristityille ilon ja elämän juhla
- Kyräilyn tilalle kyläilyä
- Pääsiäissaarna
- Riihimäen seurakunta sai ympäristödiplomin
- Juhannushäät ilman stressiä
- Uni on lahja, joka kannattaa avata
- Johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Marjukka Saarinen
- Tehopari monessa mukana
- Ohjelmaa perheille
- Kenttärovasti Markus Korpela: Varaudu pahimpaan ja elä hyvää arkea
- Sairaalasielunhoito ihmisten tukena 100 vuoden ajan
- Tien vaikean minulle valmistit
- Ryhmät, rukous, ruoka ja rinnalla kulkeminen kannattelevat epävarmassa ajassa
- Apua arkeen lapsiperheille – ja toimintaa nuorille
- Henkinen huolto seurakunnan arjessa
- Diakoniatyön toimintaa loppukeväällä
- Vox Aurea konsertoi Riihimäellä
- Rohkea Tuomas 24.5. päiväretki
- Treffit alttarilla 2.5.2025 Riihimäen Keskuskirkossa
- Naisten kahvikutsut
- Miesten toimintaa
- Motoristit siunataan
- Tapahtumakalenteri
- Mitä jos? – Varautuminen on aina ajankohtaista
- Pääsiäisen evankeliumiteksti