Skip to main content
Tehopari monessa mukana
Tehopari monessa mukana
Petra Hämäläinen ja Anni Ruokonen ovat olleet aktiivisia vapaaehtoisia Riihimäen seurakunnassa aina rippikouluajoistaan saakka. 

Tehopari monessa mukana

Tapasin Petra Hämäläisen ja Anni Ruokosen Riihimäen Keskuskirkossa kynttilänpäivän messun jälkeen. Anni opiskelee Riihimäellä autonasentajaksi ja Petra Järvenpään lukion musiikkilinjalla.

Petra piti jo ennen rippikouluikää seurakunnan kerhoa kouluikäisille. Varsinaisesti nyt jo täysi-ikäiset Anni ja Petra aloittivat polkunsa Riihimäen seurakunnan vapaaehtoisten riveissä rippikoulun aikana. Petra muisteli, että heidän ryhmästään kysyttiin vapaaehtoisia messuavustajiksi hänen ehdotuksestaan. Nyt Anni ja Petra ovat ehtineet kiertää useammassakin tehtävässä yleisistä apukäsipareista aina hattaroiden pyörittelyyn.

Heti rippikoulun jälkeen he aloittivat kirkkopyhäkoulun vetämisen. Silloinen johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Kirsi Väliheikki nappasi kopin Annista ja Petrasta sekä muutamasta muusta nuoresta. Vaikka ryhmästä on poistunut pari nuorta, tämä tehopari on ollut – ja tulee olemaan – monessa mukana Riihimäen seurakunnassa.

– Riihimäki forever! tokaisi Anni.

Lapset osaavat olla riehakkaita, mutta siitä huolimatta on mennyt ihan hyvin.

Kynttilänpäivän saarnan aikana Anni ja Petra lukivat Lasten Raamatusta pyhäkoululaisille Simeonista ja Hannasta. He olivat suunnitelleet lapsille askartelutehtäväksi paperikynttilän teon.

Pyhäkoulussa käy usein muista kulttuureista tulleita lapsia. Kysyin Annilta ja Petralta, onko yhteisen kielen löytäminen nykypäivänä haaste lasten ja pyhäkoulun opettajien välillä. Nuoret vastasivat huvittuneina, ettei heillä ole ollut ongelmia lasten kanssa mahdollisista kielieroista huolimatta.

– Lapset osaavat olla riehakkaita, mutta siitä huolimatta on mennyt ihan hyvin, Petra totesi.

Raide-toimintaan ystävykset päätyivät pastori Juha Itäleinon kautta. Anni ja Petra järjestävät lapsille Raide-messuissa pyhäkoulua sekä yhteisökahviloissa toimintaa. Kaksikon työpanoksen ansiosta pienten lasten vanhemmatkin pystyvät saapumaan paikalle.

Mitä on erityisesti jäänyt mieleen vapaaehtoistehtävistä?

– Ei mitään tiettyä tapahtumaa. Mutta jos on ollut ujompi lapsi, niin se että hän on uskaltanut tulla mukaan touhuamaan meidän kanssamme. Ei myöskään minkään yksittäisen tapahtuman järjestäminen, vaan yhteisesti jaettu hetki, vastasi Petra tiivistäen kaksikon yhteisiä ajatuksia.