Kuka on Pyhä Henki? Miksi hänet kannattaa tuntea?

Useimmille ihmisille, mukaan lukien kristityille, Pyhä Henki on salaisuus. Hän on, kuten joku on sanonut, unohdettu Jumala.

Vaikka Pyhä Henki olisi hukassa, yksi asia Jumalasta on toivottavasti kuultu tai kuulet ainakin nyt: Jumala on rakkaus. Näin sanotaan Raamatussa (1. Joh. 4:16). Miten rakkaus sitten liittyy Pyhään Henkeen? Jumalassa rakkaus on niin suurta, että hän on oma Persoonansa, elävä ja puhuva toimija: lohduttava, puolustava Henki.

On helppoa puhua yleviä rakkauden voimasta, jostakin Hengestä. Selvä kokemus Hengestä on kuitenkin pintapuolisesti katsoen harvojen herkkua. Poikkeuksena on helluntailaisia ja muita kristittyjä (karismaatikkoja), jotka lähestyvät Henkeä hänen antamiensa lahjojen kautta. Näitä ovat keskeisesti rakkaus, ilo ja rauha.

Armolahjoina tunnetaan sellaiset kokemukset, jotka tuovat Jumalan johdatuksen jotenkin kouriintuntuvan lähelle: Jumalan salaisen äänen kuuleminen (eli profetia), sisimmän tuntojen puhe Jumalalle (niin sanottu kielillä puhuminen), paraneminen ja paljon muuta.

Torjuntareaktio tällaiseen kokemukseen voi olla kuitenkin voimakas, syystä tai syyttä. Mitä suurempia luvataan rakastavan Jumalan nimissä, sitä varmemmin ihmisen raadollisuus tulee julki. Onko Pyhä Henki ylipäätänsä sitten tarpeen? Eikö kristitty pärjää uskolla Jeesuksen armoon ja uskonnollinen ihminen Luojansa rakkaudella?

Onko Pyhä Henki ylipäätänsä sitten tarpeen? Eikö kristitty pärjää uskolla Jeesuksen armoon ja uskonnollinen ihminen Luojansa rakkaudella?

Itse ajattelen, että Pyhää Henkeä tarvitaan, koska hän näyttää kristinuskon – ja samalla koko elämän – toisenlaisena ja raikkaampana kuin mihin ehkä on totuttu. Tällaisenkin kokemuksen hän antaa: kaikki kääntyy hyväksi. Näin kuuli ensimmäinen englanninkielinen naiskirjailija Juliana Norwichlainen 1300-luvulla. Oma tuore väitöskirjani koskee tällaista käsitystä kristinuskosta, ns. kolminaisuusopillista universalismia. Kukaan ei astu taivaaseen ilman uskoa. Tulevassa maailmassa kaikki kiittävät Jeesusta ja hänen Isäänsä Pyhän Hengen innoittamina (Fil. 2).

Luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen käsityksen mukaan Pyhä Henki saadaan lahjaksi kasteessa. Ehkä monilla onkin kokemusta Hengen johdatuksesta tietämättään. Armolahjat kuuluvat kaikille – toivo on totta jo nyt.

Pyhä Henki ei ole turha lisäke siksi, koska hän on toivon Henki. Raamatussa sanotaan: ”Eikä toivomme vie meitä häpeään, koska Jumalan rakkaus vuodatettiin sydämeemme, kun Pyhä Henki annettiin meille.” (Room. 5:5, UT2020). Jumalan rakkaus armahtaa eksyneimmänkin, kuten noiden sanojen kirjoittajan, uskonnollisesti motivoituneen murhaajan, Paavalin.

Uusi voima on aina löydettävissä myös niille, jotka häpeävät turhaan omaa itseään tai kutsumustaan, lannistuen.

Pyhä Henki on Henki, joka vahvistaa myötätunnon. Jokainen maailmassa kärsivä voi samaistua Jeesukseen, joka koki tappion ristillä häväistynä, vaikka oli auttanut monia. Isän Henki ei kuitenkaan hylännyt meitä eikä Jeesusta: ”Hän on Jumalan Poika, jolle Pyhä Henki antoi vallan. Hänestä alkoi kuolleiden ylösnousemus.” (Room. 1:4) Ylösnousseen Jeesuksen kirkossa elää myötätunnon Henki, joka laskeutui maailmaan helluntaina. Hän kääntää kaiken hyväksi sinussa ja minussa.

Hyppäätkö Hengen virtaan mukaan? Kuuntele Jumalaa – hän puhuttelee ja vastaa.

Petri Tikka
pastori, teologian tohtori

Petri Samuel Tikka väitteli 19.12.2025 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Serafim Seppälä, Itä-Suomen yliopisto ja kustoksena Olli-Pekka Vainio.