Skip to main content
Yhteyttä viemässä
Yhteyttä viemässä

Yhteyttä viemässä

”Seurakunta yllättää: viiniä koti­ovelle tuotuna” – näin raflaavasti uutisoi Ilta-Sanomat 2.5.2023. Facebookissa Riihimäki-ryhmässä heräsi humoristista kommentointia viinin kotiin tilaamisesta. Takana oli ehtoolliskuriirikokeilu, jossa messussa pyhitetty leipä ja viini – Kristuksen ruumis ja veri – viedään kotiin.

Seurakunta on korona-ajan jälkeen jatkanut messujen striimaamista. Tavoite on, että kotiinsa sidotut seurakuntalaiset voivat osallistua messuun ja kokea hengellistä yhteyttä. Kuriiritoiminnalla vahvistetaan yhteyttä konkreettisesti, ehtoollisella.

Kuriiritoiminnassa ehtoollinen on viety kotiin toukokuussa ja syksyllä kuukauden ensimmäisen sunnuntain messusta.

Uutta kotiin vieminen ei ole. Papit ovat tehneet kotikäyntejä aina, ja viime vuosikymmeninä myös diakonit ovat alkaneet viedä kotikäynneillään ehtoollista sitä pyytäville. Kokeilussa on kuitenkin myös jotain uutta: siinä palvellaan striimin kautta osallistuvia. Uutta on myös se, että viejinä toimivat vapaaehtoiset.

Piispa Matti Repo oli seurakuntaan yhteydessä uutisoinnin jälkeen ja muistutti, että diakonian virkaan vihittyjen tulisi olla ehtoollisen viejinä. Ehtoolliskuriireista aina toinen henkilö onkin saanut tuon vihkimyksen.

Piispa oli elokuussa ehtoollisavustajien koulutuksessa opettamassa aiheesta.

Ehtoolliskuriireja odotettiin

Onko vieraaseen kotiin meneminen outoa? Ehtoolliskuriirina kaksi kertaa toiminut Arja Valkeavuori vastaa:

– Jos joku odottaa minua ja on kutsunut kuriirin kotiin, menen sinne mielelläni! Käynnit ovat olleet tunnepitoisia, kauniita hetkiä. Jumala on ollut niissä läsnä!

Arjan parina ehtoolliskuriirina on toiminut Markku Valkeavuori, joka kertoo kokeilun muuttaneen hänen ajatteluaan.

– Seurakunta ja messu tulee näin lähemmäksi ja helpommaksi.

Ehtoolliskuriiriksi pääsee messujen ehtoollisavustajana toiminut henkilö. Kyseessä on kirkon uskon keskeisellä alueella tapahtuva vapaaehtoistoiminta, joten kirkkoherra Sirpa Viherä antaa luvan. Tehtävän toteuttamiseen myös opastetaan. Myös ehtoollisavustajaksi on mahdollista ryhtyä.

– Kertokaa niille, joiden arvelette haluavan ehtoollista kotiin, Viherä pyytää. Kokeilu jatkuu ainakin ensi kevään, jonka jälkeen jatkoa arvioidaan.

1000 matkaehtoollisvalineet

Matkaehtoollisvälineet kulkevat diankoniatyöntekijöiden mukana.

Ehtoollinen

Ehtoollinen on kasteen ohella toinen luterilaisen kirkon sakramenteista. Sana ”sakramentti” tarkoittaa pyhää salaisuutta. Niinpä ehtoollisen merkitys ei välttämättä avaudu kaikilta osin järjellä ymmärrettäväksi. Sen voi silti ottaa kiittäen vastaan, sillä ehtoollinen on jokaisen kastetun mahdollisuus tulla osalliseksi syntien anteeksiantamuksesta ja Kristuksen sovitustyöstä.

Raamattu kertoo, että Jeesus itse asetti ehtoollisen viimeisellä yhteisellä aterialla opetuslastensa kanssa. Ehtoollisrukouksessa pappi lausuu Jeesuksen sanoihin pohjautuvat ehtoollisen asetussanat, joiden myötä ehtoollisaineet – leipä ja viini – pyhitetään. Uskomme mukaan sen jälkeen Kristus itse on läsnä leivässä ja viinissä. Ehtoollisaineiden pyhittäminen (konsekraatio) on aina papin tehtävä, mutta ehtoollisen jakajina voivat toimia myös maallikot.

Sirpa Viherä
kirkkoherra

Kiitosrukouksin siunatut aineet jaetaan jokaisen nautittavaksi, ja diakonit vievät niitä niille, jotka eivät ole läsnä.

Justinos Marttyyri, n. vuodelta 156